Chancroidia hoidetaan antibiooteilla. Potilaita, joilla on munuaisten vajaatoiminta, tutkitaan yleensä 3-7 päivän kuluttua hoidon päättymisestä, jotta näet, onko se onnistunut.
Epäonnistunut hoito voi tapahtua, jos et ota huumeita oikein . Se voi myös ilmetä, jos infektio on resistentti antibiootille, jota sinua hoidettiin. HIV- potilaat ja ympärileikkaamattomat urospuoliset potilaat eivät vastaa hoitoon yhtä hyvin kuin muutkin.
Ne saattavat tarvita lisäseurantaa.
Jos sinulle on diagnosoitu chancroid, kaikki seksuaaliset kumppanit, joita sinulla oli 10 päivän sisällä ennen oireiden alkamista, tulisi tutkia ja käsitellä. Tämä on totta riippumatta siitä, onko heillä oireita.
Alla olevat lääkehoito-ohjelmat otettiin Centers for Disease Control 2015 STD-hoito-ohjeista. Muista, että vain lääkärisi voi sanoa, mikä hoito on sinulle sopiva.
Suositukset
Azithromycin 1 g oraalisesti kerta-annoksena
TAI
Ceftriaxone 250 mg intramuskulaarisesti (IM) yhdessä annoksessa
TAI
Ciprofloksasiini * 500 mg suun kautta kahdesti päivässä kolmen päivän ajan
TAI
Erythromycin base * 500 mg oraalisesti kolme kertaa päivässä 7 päivän ajan
* Jotkut H. ducreyi -kannat, jotka aiheuttavat kananhappoa, on raportoitu olevan resistenttejä näille antibiooteille.
Raskaana olevia naisia ei tule hoitaa siprofloksasiinilla. Sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia sikiöön. Myös imetyksen aikana on olemassa riski myrkyllisyydestä.
Chancroid-hoidon suositukset eivät ole muuttuneet vuodesta 2010 lähtien.
Jos hoito on tehotonta
Jos chancroid-hoito epäonnistuu, lääkäri saattaa haluta testata sinulle muita STD- lääkkeitä. Ne voivat erityisesti kokeilla HIV: tä . Yksilöt, jotka ovat coinfected sekä HIV-ja kanansoitetta ei ole vain vaikeampi hoitaa.
Niillä voi olla myös vaikeampia oireita. Siksi on tärkeää etsiä muita infektioita hoidon epäonnistumisen jälkeen. Tämä on erityisen totta, koska chancroid on yhä harvinaisempi Yhdysvalloissa. Se esiintyy yleensä vain satunnaisissa puhkeamisvaiheissa. Se on kuitenkin hieman yleisempi Afrikassa ja Karibialla.
Lähteet
Taudinvalvonta- ja ehkäisykeskukset. Sukupuolisesti välitettävät sairaudet hoitosuositukset, 2015. Pääsy 1/2/2016 osoitteesta: http://www.cdc.gov/std/tg2015/default.htm
Taudinvalvonta- ja ehkäisykeskukset. Sukupuoliteitse tarttuvat sairaudet hoitosuositukset, 2010. MMWR 2010; 59 (nro RR-12). Käytetty 7/19/2014 osoitteesta: http://www.cdc.gov/std/treatment/2010