Binswangerin taudin oireet, hoito ja ennuste

Yksi verisuonten dementian tyyppi

Binswangerin tauti on harvinaista dementian muotoa, jota joskus kutsutaan subkorttiseksi vaskulaariseksi dementiaksi. Ihmiset, joilla on Binswangerin tauti, ovat tyypillisesti kehittäneet verisuonten ahtautumisen, mikä rajoittaa veren virtausta aivoissa. Aiemmin tätä kutsuttiin yleisesti nimellä "valtimoiden kovettuminen".

Muut nimet

Binswangerin tauti tunnetaan myös nimellä:

Merkit ja oireet

Binswangerin tauti liittyy usein seuraaviin oireisiin ja oireisiin:

Binswangerin tauti voi myös sisältää kävelyvaikeuksia, kasvojen ilmeen puutetta, puheen vaikeuksia, epäselvyyttä ja inkontinenssia.

Noin kolmannes Binswangerin tautia sairastavista ihmisistä kokee oireita yhtäkkiä, kun taas muut kaksi kolmasosaa ovat vähitellen laskeneet.

Diagnoosi

Aivojen kuvantamistutkimukset, kuten MRI tai CT, ovat hyödyllisiä Binswangerin taudin diagnosoinnissa.

Ikä

Binswangerin taudin merkit ja oireet alkavat yleensä 60 vuoden iän jälkeen.

Hoito ja ennuste

Binswangerin tautia ei ole parannuskeinoa. Sydämen ja aivojen hyvä hoito voi kuitenkin hidastaa tai hidastaa kognitiivisen heikkenemisen etenemistä.

Kuka oli tohtori Binswanger?

Dr. Otto Binswanger syntyi 14. lokakuuta 1852 Sveitsissä ja kuoli 15. heinäkuuta 1929. Binswangerista tuli lääkäri ja ohjasi henkistä turvapaikkaa monta vuotta.

Vuonna 1894 hän huomasi ehdon, jota hän kutsui nimellä "encephalitis subcorticalis chronica progressiva", jota myöhemmin kutsutaan Binswangerin taudiksi.

Lähteet:

Amerikkalainen perhelääkäri. 1998, 1. joulukuuta 58 (9): 2068-2074. Binswangerin tyypin seniilin dementia.

American Journal of Psychiatry. Volume 159 Issue 4, April 2002, s. 538-538. Kuvat psykiatriassa; Otto Binswanger (1852-1929).

Kansallinen neurologisten sairauksien ja aivohalvauslaitos. NINDS Binswangerin tautitieto-sivu. 19. elokuuta 2015.