Yhteinen Hypermobility ja Fibromyalgia Connection

Yhteyden tutkiminen

Yhteinen Hypermobility ja Fibromyalgia

Fibromyalgian oireet voivat olla päällekkäisiä autoimmuunisairauksien ja muiden niveltulehdusolosuhteiden kanssa, mikä vaikeuttaa diagnoosin tekemistä. Fibromyalgian määrittelevät oireet liittyvät usein muihin subjektiivisiin ja objektiivisiin oireisiin, joita esiintyy yhdessä. Fibromyalgian syyksi katsotaan monimutkainen sen kliininen esitys.

Fibromyalgian tarkka syy ei ole vieläkään hyvin ymmärretty, mutta ehdotettuja mekanismeja ovat:

On myös esitetty, että yhteinen hypermobiili (JH) voi liittyä fibromyalgian patologiaan.

Mikä on yhteinen hypermobility?

Yhteinen hypermobility määritellään "pienien ja suurten nivelten poikkeuksellisen suuren liikkumisen liikkuvuuden ylittäessä niiden fysiologisen liikkeen rajat". Yhteinen hypermobility (ks. Kuva) on yleinen nuorilla naisilla ja se näkyy noin 5% terveestä aikuisväestöstä. Kun tuki- ja liikuntaelimistön oireita esiintyy hypermobiileissa ilman muita systeemisiä reumatologisia häiriöitä, sitä kutsutaan hypermobility-oireyhtymiksi. Yhteinen hypermobility on myös Ehlers-Danlosin oireyhtymälle (EDS) kutsuttu sairaus, jolle on ominaista kehon sidekudosten heikkous.

Tutkimus: Yhteinen Hypermobility ja fibromyalgia

Journal of reumatologiassa raportoidussa tutkimuksessa selvitettiin yhdistymistä hyperimmobilisoitumisen ja primaarisen fibromyalgian välillä. Tutkimusryhmä koostui 88 potilaasta (kaikki naiset, keski-ikä 34 vuotta), joilla oli yleinen kipu kliinisesti fibromyalgian diagnosoimiseksi ja 90 terveellistä kontrolliä (kaikki naiset, keski-ikä 36-vuotiaat).

Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin:

Reumatologista ei ollut diagnosoitu fibromyalgiaa ennen tutkimusta, eikä sitä ollut käsitelty fibromyalgian suhteen.

Tutkimusprosessi

Kaikki potilaat otettiin käyttöön laajalle levinneelle kipuudelle, joka kestää yli 3 kuukautta. Potilaille ja kontrolleille arvioitiin aluksi reumatologi. Kaksi muuta kliinikkoa (jotka olivat sokeutuneet ensimmäiseen arviointiin) analysoitiin edelleen ja tarkemmin fibromyalgian ja yhteishypermobilityn määrittämiseksi.

Fibromyalgiaa arvioitiin kaikissa potilailla kyseenalaistamalla taudin yleiset valitukset. Heille diagnosoitiin fibromyalgia, jos he täyttivät American College of Rheumatology (ACR) kriteerit luokitusta ja diagnoosia fibromyalgia. Yhteinen hypermobility pidettiin potilaille, jotka perustuivat Beightonin modifiointiin Carter- ja Wilkinson-kriteereihin yhteishypermobilitylle.

Tutkimustulokset

Viisikymmentäkuusi niistä 88 potilaasta, joilla oli yleinen kipu, joka alun perin muistutti fibromyalgiaa, täytti fibromyalgian ACR-kriteerit, kun taas 90 terveellisestä kontrollista 6 täytti myös ACR-kriteerit.

Fibromyalgian kanssa tai ilman sitä verrattiin myös yhteishypermobilityn esiintymistiheyteen. Yhteisen hypermobilityn taajuus oli:

Yhteinen hypermobility tunnistettiin myös 10: llä 32 fibromyalgian saaneesta potilaasta, jotka eivät täysin täyttäneet ACR-kriteerejä. Yhteisen hypermobilityn esiintyminen tässä ryhmässä oli yleisempi kuin kontrolleissa.

Tutkimuksen päätelmät

Fibromyalgian ja yhteisen hypermobiliuden välistä yhteyttä ei ole täysin ymmärretty. Yhteinen hypermobility saattaa aiheuttaa laajalle levinnyttä nivelsärkyä potilailla, jotka johtuvat hypermobile-liitosten väärinkäytöstä tai liikakäytöstä.

Tiedot tästä tutkimuksesta osoittivat:

Yhteinen hypermobility esiteltiin ensimmäisen kerran reumatologian kirjallisuudessa vuonna 1967. Nykyään yhteinen hypermobiili on paremmin ymmärrettävissä ja laajemmin tunnustettu. Lisäanalyysiä ja tutkimusta tarvitaan kuitenkin yhä enemmän oppiakseen entistä enemmän hyperimmuniteetin ja fibromyalgian välisestä vuorovaikutuksesta.

Lähde:

Yhteinen Hypermobility ja primäärinen fibromyalgia: Kliininen enigma, Journal of Reumatology, heinäkuu 2000 (27: 1774-6)