Tutkijat etsivät nyt geneettisiä linkkejä liikalihavuuteen. Erityisesti yksi geeni, joka tunnetaan nimellä FTO, on tunnistettu olevan selkeä yhteys liikalihavuuteen.
Lihavuuden pääkytkin
Tutkijat ovat nyt huomanneet, että FTO-geenillä voi olla avain siihen, mitkä yksilöt ovat alttiita lihavuuteen.
Esimerkiksi tiedemiehet ovat havainneet, että FTO-geeni saattaa antaa tendenssin kohti lihavuutta ja kehitystä liikalihavuuden nuorilla .
Etelä-Afrikassa lähes tuhannen potilaan tutkimuksessa tutkijat löysivät neljä geneettistä merkkiainetta (joista yksi liittyi FTO-geeniin), jotka liittyivät korkeampaan BMI-arvoon 13-vuotiaana.
Toinen tutkimus, jossa tarkasteltiin FTO: n vaikutuksia yli 3 000 kiinalaisessa lapsessa, havaitsi, että FTO: n vaikutukset korkeampiin BMI-arvoihin johtivat myös siihen liittyvään korkean verenpaineen riskiin (hypertensio), jonka tiedetään johtuvan liikalihavuudesta.
FTO-geenin vaikuttavat myös vaikutukset ruokahaluun, ruoan saantiin ja painoindeksiin (BMI). Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella tutkijat uskovat nyt, että FTO: n, syömisen ja lihavuuden välillä voi olla suhde. Jotkut ovat menneet niin pitkälle kuin soittamaan FTO: lle "mestari", kun kyse on lihavuuden geneettisestä kontrollista ja tulevaisuuden BMI: n määrityksestä.
Kuinka FTO voi "kytkeä" lihavuuden
Tietyt geneettiset variantit (ajatella näitä erilai- siksi "GTO: n perimättävien" geenien "muunnoksiksi") on todettu liittyvän paitsi lihavuuden lisäksi myös syöpävaikeuksien kanssa ja huomattavasti syövän monenlaisia muotoja myös liikalihavuutta .
Hiirissä tutkijat ovat huomanneet, että tietyt häiriöt FTO: han liittyvässä entsyymiaktiivisuudessa voivat kytkeä päälle tai pois muiden sellaisten geenien kytkimet, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Tämä puolestaan voi johtaa rasvan varastointiin tai "hidas aineenvaihduntaan". Tämä voi myös johtaa tyypin 2 diabetesta, joka on toinen liikalihavuuden aiheuttama sairaus.
Tutkijat ovat myös havainneet, että FTO-geenin tiettyjen alueiden manipulointi voi muuttaa ruumiinpainoa ja aineenvaihduntaa hiirissä, mukaan lukien tapa, jolla rasva varastoidaan - vaikka ilman liikuntaa tai ruokahalua ei muuteta.
Geenihoito lihavuuden hoitoon
Vaikka lihavuuden hoitoon ei tällä hetkellä olekaan erityistä geeniterapiaa, tutkijat toivovat, että tällaiset geneettiset löydökset kuin FTO: n "master-geenillä" johtavat tulevassa hoidossa. Ennen tätä kuitenkin paljon on vielä opittava lihavuuden jälkeisestä genetiikasta.
Lähteet:
Claussnitzer M, Dankel SN, Kim KH, Quon G, et ai. FTO-liikalihavuuden varianttipiiristö ja adiposyyttien ruskistus ihmisillä. N Engl J Med 2015 19. elokuuta [Epub ahead of print]
Liu C, Mou S, Pan C. FTO-geeni rs9939609 polymorfismi ennustaa sydän- ja verisuonitautien riskiä: järjestelmällinen tarkastelu ja meta-analyysi. PLoS One 2013; 8: e71901.
Lombard Z, Crowther NJ, van der Merwe L et ai. Appetite-säätelygeenit liittyvät kehon massaindeksiin mustissa Etelä-Afrikan nuorissa: geneettisen yhdistystutkimuksen. BMJ Open 2012; 2 (3).
Micali N, Field AE, Treasure JL, Evans DM. Ovatko ylipainoiset riskit geeneihin, jotka liittyvät nuoruustasoon nuoruusiässä? Lihavuus (Silver Spring) 2015; 23: 1729-36.
Smemo S, Tena JJ, Kim KH, Gamazon ER, et ai. FTO: n lihavuuteen liittyvät variantit muodostavat pitkän kantaman toiminnalliset yhteydet IRX3: een. Nature 2014, 507: 371-5.
Xi B, Zhao X, Shen Y et ai. Lihavuuden herkkyyspaikkojen yhdistykset, joilla on korkea verenpaine kiinalaisissa lapsissa. Int J Obes (Lond) 2013; 37: 926-30.
Zhao X, Yang Y, Sun BF, Zhao YL, Yang YG. FTO ja liikalihavuus: yhdistämismekanismit. Curr Diab Rep 2014; 14: 486.